Opiskelun myötä (TVEAT) olen suuresti inspiroitunut (myös) kyberturvallisuuteen liittyvistä asioista. Ehkä inspiroitumiseen vaikuttaa pitkä it-alan taustani (perheyrityksemme on toiminut ohjelmistoalalla kohta 40 vuotta), ehkä ei, mutta nyt saatte maistiaisia ajatuksistani tähän liittyen. Oletko koskaan ajatellut, että kyberturvallisuuteen liittyvät asiat voisivat koskettaa sinua?
Vaikka kyberturvallisuus kuulostaa helposti tekniseltä ja monimutkaiselta, sen yhteys fyysiseen turvallisuuteen on tänä päivänä selkeämpi kuin koskaan. Yritysten uhkakuvat eivät enää rajaudu pelkkiin murtoihin, vahinkoihin tai häiriöihin – yhä useammin turvallisuusuhka syntyy digitaalisessa ympäristössä, mutta sen vaikutukset näkyvät suoraan fyysisessä maailmassa.
Kyberturvallisuus ei ole enää vain suurten organisaatioiden, viranomaisten tai teknologiajättien huolenaihe. Viime vuosien kehitys on tehnyt selväksi, että kyberrikollisuus koskettaa jokaista yritystä, koosta ja toimialasta riippumatta. Suomessa yritykset ovat digitalisoituneet nopeasti, ja sen mukana on kasvanut myös alttius erilaisille tietoturvauhkille.
Kyberturvallisuus Suomessa – mitä yrittäjän tulee tietää ja miten se liittyy nykypäivän turvallisuusalaan?
Niin kuin aloituksessa todetaan, kyberturvallisuus ei ole enää teknologia-alan erityisaihe tai vain suurten yritysten haaste. Digitalisaation ja verkottumisen myötä siitä on tullut koko yrityskenttää koskettava asia – myös Lapissa ja pohjoisen pk-yrityksissä. Samaan aikaan kyberuhkien määrä ja monimuotoisuus ovat kasvaneet nopeasti viime vuosien aikana.
Moni yrittäjä pohtii, mitä kyberturvallisuus oikein tarkoittaa käytännössä. Vielä harvempi hahmottaa, miten se liittyy toimialoihin, joiden ydin on perinteisesti fyysisessä turvallisuudessa. Kyberturvallisuus ja fyysinen turvallisuus eivät kuitenkaan ole erillisiä kokonaisuuksia. Päinvastoin, ne kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen.
Kyberturvallisuuden tilanne Suomessa – vahva perusta, kasvavat uhat
Suomea pidetään kansainvälisesti hyvin varautuneena maana. Viranomaisten, yksityisen sektorin ja turvallisuusalan toimijoiden välinen yhteistyö on vahvaa, ja tekninen infrastruktuuri on korkeatasoinen. Tästä huolimatta viime vuodet ovat osoittaneet, että uhkakenttä on muuttunut nopeasti.
Tietomurrot ja kiristyshaittaohjelmat ovat lisääntyneet merkittävästi. Yhä useammin hyökkäykset kohdistuvat pk-yrityksiin, koska ne ovat usein vähemmän suojattuja mutta silti taloudellisesti houkuttelevia kohteita. Tekoälyn kehittyminen on tuonut mukanaan entistä uskottavampia huijauksia ja identiteettiväärennöksiä, joita on aiempaa vaikeampi tunnistaa. Myös palvelunestohyökkäykset ja toimitusketjuihin kohdistuvat iskut ovat yleistyneet.
Geopoliittinen tilanne heijastuu suoraan myös Suomeen. Kybertoiminta on osa laajempaa vaikuttamista, ja Suomi nähdään kansainvälisesti houkuttelevana kohteena teknisen kehittyneisyytensä vuoksi. Tämän vuoksi kyberturvallisuus ei ole enää vain yritysten sisäinen kysymys, vaan osa koko yhteiskunnan turvallisuutta.
Tulevaisuuden näkymät – kyberturvallisuus osaksi normaalia riskienhallintaa
Asiantuntijoiden mukaan kyberuhat eivät ole vähenemässä. Päinvastoin, ne muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi ja vaikeammin havaittaviksi. Tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän hyökkäyksissä, ja toimitusketjujen kautta tapahtuvat iskut lisääntyvät. Pienemmät yritykset ovat entistä useammin hyökkäysten kohteena, koska ne muodostavat helpommin murrettavan lenkin laajemmassa kokonaisuudessa.
Samalla yritysten ymmärrys kyberturvallisuuden merkityksestä kasvaa. Kyberturva ei ole enää irrallinen IT-asia, vaan osa yrityksen normaalia riskienhallintaa, jatkuvuussuunnittelua ja liiketoiminnan turvaamista. Yhä useampi yritys tiedostaa, että fyysisen ja digitaalisen turvallisuuden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus.
Mitä perusyrittäjän tulisi huomioida kyberturvallisuudessa?
Pk-yrittäjän ei tarvitse hallita teknisiä yksityiskohtia. Olennaista on ymmärtää perusasiat ja varmistaa, että ne ovat kunnossa arjessa. Vahvat ja yksilölliset salasanat ovat tärkeä lähtökohta, ja monivaiheinen tunnistautuminen tuo merkittävän lisäsuojan. Ohjelmistojen ja laitteiden säännöllinen päivittäminen ehkäisee suurimman osan tunnetuista haavoittuvuuksista.
Varmuuskopiointi on yksi keskeisimmistä varautumistoimista. Yrityksen toiminta voi pysähtyä täysin, jos tiedot menetetään eikä niitä saada palautettua. Henkilöstön kouluttaminen on yhtä lailla olennaista, sillä suurin osa kyberhyökkäyksistä onnistuu vain, jos ihminen tekee virheen.
Yrityksellä tulisi olla selkeä toimintamalli myös häiriötilanteita varten. Kun vastuut ja toimintatavat on sovittu etukäteen, kriisitilanteessa vältetään kaaos. Pilvipalveluiden käyttö vaatii huomiota käyttöoikeuksiin, varmuuskopioihin ja tiedon jakamiseen. Lisäksi fyysiset laitteet, kuten kannettavat tietokoneet ja mobiililaitteet, on suojattava huolellisesti. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, yrityksen kyberriskit vähenevät huomattavasti.
Fyysisen turvallisuuden ja kyberturvallisuuden todellinen yhteys
Monesti ajatellaan, että kyberturvallisuus tapahtuu täysin digitaalisessa ympäristössä. Todellisuudessa monet kyberhyökkäykset alkavat fyysisestä maailmasta. Luvaton pääsy toimistotiloihin, avoinna oleva palvelinhuone tai vartioimattomaksi jäänyt laite voivat antaa hyökkääjälle mahdollisuuden päästä käsiksi tietoihin.
Fyysinen turvallisuus muodostaa yhden kyberturvallisuuden ensimmäisistä ja tärkeimmistä suojakerroksista. Vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat usein niitä henkilöitä, jotka havaitsevat poikkeavan toiminnan ensimmäisenä. He voivat estää tilanteen etenemisen jo ennen kuin vahinkoa ehtii syntyä.
Miten kyberturvallisuus liittyy vartiointi- ja järjestyksenvalvontatyöhön
Kyberturvallisuus liittyy vartiointi- ja järjestyksenvalvontatyöhön huomattavasti tiiviimmin kuin usein ajatellaan. Vaikka kyberuhat koetaan helposti digitaalisiksi ja näkymättömiksi, niiden vaikutukset realisoituvat lähes aina fyysisessä toimintaympäristössä. Järjestelmäkatkot, tietomurrot ja digitaaliset häiriöt vaikuttavat suoraan yrityksen arkeen, tilojen käyttöön ja ihmisten turvallisuuteen.
Vartijat ja järjestyksenvalvojat toimivat ympäristöissä, joissa nämä vaikutukset näkyvät ensimmäisinä. He valvovat tiloja, joissa sijaitsevat kriittiset laitteet, tietojärjestelmiin liittyvä infrastruktuuri ja henkilöstö, jonka toiminta on riippuvaista digitaalisista järjestelmistä.
Fyysinen pääsynhallinta, tilojen valvonta ja poikkeavan käyttäytymisen havainnointi ovat keskeisiä keinoja estää myös kyberuhkien toteutuminen. Moni hyökkäys vaatii fyysisen mahdollisuuden, kuten pääsyn laitteisiin, asiakirjoihin tai henkilöstöön. Tässä vartiointi muodostaa kyberturvallisuuden ensimmäisen suojakerroksen. Järjestyksenvalvonnassa korostuu lisäksi tilanteiden hallinta, häiriöiden rauhoittaminen ja turvallisen toimintaympäristön ylläpito, mikä on olennaista myös digitaalisista häiriöistä kumpuavissa tilanteissa.
Kyberturvallisuus ei siis ole vartiointi- ja järjestyksenvalvontatyöstä irrallinen asia, vaan osa laajempaa yritysturvallisuutta, jossa fyysisen ympäristön hallinta ja riskien ennaltaehkäisy tukevat suoraan myös digitaalisten uhkien torjuntaa.
Turvallisuusalan rooli yritysten tukena laajenee
Pk-yritykset kokevat kyberturvallisuuden helposti vaikeaksi ja etäiseksi. IT-kumppanit huolehtivat yleensä järjestelmien teknisestä ylläpidosta, mutta yrityksen kokonaisvaltaiset riskit jäävät usein tarkastelematta. Tässä turvallisuusalan toimijoilla on tärkeä rooli.
Turvallisuusala pystyy yhdistämään fyysisen turvallisuuden, riskienhallinnan ja kyberturvallisuuden perusperiaatteet ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Kyse ei ole teknisestä säätämisestä, vaan siitä, että yrityksen arki, tilat, ihmiset ja järjestelmät toimivat turvallisesti yhteen.
Myös vartijan ja järjestyksenvalvojan tehtävät ovat muuttumassa. He kohtaavat työssään tilanteita, joissa IT-häiriön vaikutukset näkyvät konkreettisesti yrityksen toiminnassa. Fyysisen turvallisuuden ammattilainen voi olla se, joka tunnistaa kyberhäiriön ennen kuin se eskaloituu.
Turvallisuusala murroksessa – fyysinen ja digitaalinen sulautuvat
Turvallisuusala on siirtymässä kohti kokonaisvaltaisempaa ajattelua. Fyysisen vartioinnin rinnalle nousevat riskienhallinta, valvontateknologia, varautuminen ja turvallisuusjohtaminen. Kyberturvallisuus on luonteva osa tätä kehitystä.
Kun fyysinen turvallisuus yhdistetään digitaalisen toimintaympäristön ymmärtämiseen, syntyy palvelukokonaisuuksia, jotka vastaavat modernin yritysmaailman tarpeisiin. Tällainen lähestymistapa on erityisen arvokas pk-yrityksille, jotka kaipaavat selkeitä ja käytännönläheisiä ratkaisuja.
Kyberturvallisuus osana yritysturvallisuuden tulevaisuutta
Yritykset etsivät yhä useammin kumppaneita, jotka ymmärtävät turvallisuuden kokonaisuutena. Kyberturvallisuus kiinnostaa, mutta se koetaan edelleen vaikeaksi ja vieraaksi aiheeksi. Tässä turvallisuusalan vahvuudet korostuvat.
Fyysinen turvallisuus, riskien tunnistaminen, varautuminen ja henkilöstön ohjaaminen muodostavat jo nyt kyberturvallisuuden perustan. Kun nämä asiat yhdistetään, syntyy uskottava ja kestävä malli yritysturvallisuudelle.
Kyberturvallisuus ei ole erillinen tekninen lisä. Se on olennainen osa yrityksen toiminnan jatkuvuutta ja luotettavuutta. Juuri tästä syystä se kuuluu luontevasti modernin turvallisuusalan ytimeen.
Lähteet ja viitekehykset
- Kyberturvallisuuskeskus (Traficom).
- Kyberturvallisuuden ajankohtaiskuvat, uhkakatsaukset ja yrityksille suunnatut ohjeistukset.
- Traficomin Kyberturvallisuuskeskus
- Sisäministeriö: Suomen kokonaisturvallisuuden malli ja varautuminen, yritysturvallisuuden ja viranomaisyhteistyön periaatteet, sekä sisäministeriön julkaisut.
- Valtioneuvoston kanslia: Suomen kyberturvallisuusstrategia ja siihen liittyvät päivitykset sekä valtioneuvoston julkaisut.
- Poliisihallitus: Yksityisen turvallisuusalan valvonta, vartiointi- ja järjestyksenvalvontatehtävien rooli osana kokonaisturvallisuutta, sekä poliisihallituksen ohjeet ja linjaukset.
- ENISA (European Union Agency for Cybersecurity): Eurooppalaiset kyberturvallisuuden riskikuvaukset, pk-yrityksiin kohdistuvat kyberuhat ja tulevaisuuden kehityssuunnat, sekä ENISA Threat Landscape -julkaisut.
- NCSC-FI (National Cyber Security Centre Finland): Kyberuhkien tilannekuvat, tietoturvaloukkauksiin varautuminen ja häiriötilanteiden hallinta, sekä kyberturvallisuuskeskuksen raportit.
- ISO/IEC 27001 ja ISO/IEC 27002: Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmien ja riskienhallinnan viitekehykset sekä International Organization for Standardization.
- ISO 22301: Toiminnan jatkuvuuden hallinta ja häiriötilanteisiin varautuminen ja International Organization for Standardization.
- Työturvallisuuslaki (738/2002): työnantajan velvollisuudet riskien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn, myös digitaalisessa toimintaympäristössä.
- Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015): Vartiointi- ja järjestyksenvalvontatehtävien sisältö, vastuut ja toimintaympäristö Suomessa.