Julkaisu herättää tunteita. Tarkistatko sen ennen kuin jaat?

Pysäyttävä kuva, huolestuttava video tai väite, joka tuntuu vahvistavan oman käsityksen asiasta. Tekisi mieli jakaa heti, jotta muutkin tietävät. Juuri silloin kannattaa pysähtyä hetkeksi.

Somessa sisältöjä kohdataan nopeasti. Otsikko luetaan, kuva vilkaistaan ja seuraava julkaisu odottaa jo. Jos aihe herättää voimakkaan tunteen, jakamispäätös voi syntyä ennen kuin olemme lukeneet koko tekstin tai selvittäneet, mistä tieto on peräisin.

Tunteessa ei ole mitään väärää. Suuttumus, huoli ja myötätunto ovat luonnollisia reaktioita. Ne eivät kuitenkaan kerro, pitääkö julkaisu paikkansa.

Aito kuva ei vielä kerro koko totuutta

Harhaanjohtavan sisällön ei tarvitse olla kokonaan keksittyä. Aito kuva voidaan yhdistää väärään tapahtumaan, vanha uutinen nostaa esiin ajankohtaisena tai videosta rajata pois se, mitä tapahtui juuri ennen kuvattua tilannetta.

Kuvitellaan julkaisu, jossa väitetään tapahtuman sisäänkäynnin ruuhkautuneen vaarallisesti. Kuvassa näkyy tiivis ihmisjoukko, ja kuvateksti arvostelee turvallisuusjärjestelyjä.

Kuva voi olla aito. Se saattaa silti olla toisesta tapahtumasta tai vuosien takaa. Ilman ajankohtaa ja asiayhteyttä se ei osoita, millainen tilanne kyseisessä tapahtumassa on nyt.

Julkaisun jakaja voi haluta vilpittömästi varoittaa muita. Hyvä tarkoitus ei kuitenkaan estä väärää tietoa leviämästä.

Esimerkki on kuvitteellinen.

Kaikki virheellinen tieto ei ole tarkoituksellista vaikuttamista

Ihmiset erehtyvät ja tulkitsevat tilanteita eri tavoin. Myös mielipiteet, kritiikki ja erimielisyys kuuluvat avoimeen keskusteluun. Niitä ei pidä automaattisesti tulkita haitalliseksi informaatiovaikuttamiseksi.

Haitallisessa informaatiovaikuttamisessa tietoa käytetään tarkoituksellisesti ihmisten käsitysten tai toiminnan ohjaamiseen kohteelle epäedullisella tavalla. Tavoitteena voi olla esimerkiksi luottamuksen horjuttaminen tai päätöksenteon vaikeuttaminen. Keinona voidaan käyttää myös paikkansapitävää tietoa, joka esitetään harhaanjohtavassa asiayhteydessä.

Yksittäisestä julkaisusta on usein vaikea päätellä tekijän tarkoitusta. Siksi ensimmäinen hyödyllinen kysymys on yksinkertainen: mihin tämä väite perustuu?

Tarkista ennen kuin jaat

Kaikkea ei tarvitse ryhtyä tutkimaan perusteellisesti. Muutama tarkistus auttaa jo arvioimaan, onko julkaisua syytä jakaa eteenpäin.

Etsi alkuperäinen lähde.
Onko kyse omasta havainnosta, uutisesta vai kuvakaappauksesta, jonka alkuperä ei näy? Jos julkaisussa viitataan tutkimukseen, uutiseen tai viranomaisen tiedotteeseen, avaa lähde. Kertooko se todella saman asian kuin julkaisu väittää?

Tarkista ajankohta ja paikka.
Tänään julkaistu kuva ei välttämättä ole tänään otettu. Selvitä, liittyykö se oikeaan tapahtumaan ja tilanteeseen. Käänteinen kuvahaku voi auttaa löytämään kuvan aiempia käyttökertoja.

Etsi riippumatonta vahvistusta.
Saman väitteen toistuminen usealla tilillä ei vielä vahvista sitä. Kaikki voivat kopioida samaa alkuperäistä julkaisua.

Lue otsikkoa pidemmälle.
Otsikko, kuva ja varsinainen teksti voivat antaa keskenään erilaisen käsityksen. Tarkista, mitä sisällössä todella sanotaan ja mitä jää kertomatta.

Jos tiedon paikkansapitävyys jää epäselväksi, sitä ei tarvitse jakaa varmana tietona.

Työpaikalla tiedon alkuperällä on merkitystä

Turvallisuustyössä tiedon luotettavuus vaikuttaa käytännön ratkaisuihin. Ravintolaa tai tapahtumaa koskeva väite voi herättää huolta asiakkaissa, kuormittaa henkilöstöä ja muuttaa sitä, mihin huomio kohdistetaan.

Siksi on tärkeää erottaa toisistaan oma havainto, vahvistettu tieto ja vielä tarkistamaton väite.

”Näin itse tämän tilanteen” on eri lähtötieto kuin ”somessa kiertää tällainen väite, jonka paikkansapitävyyttä en tiedä”. Molemmat voivat vaatia selvittämistä, mutta niitä ei pidä käsitellä samanarvoisina todisteina.

Turvallisuuteen liittyvää huolta ei silti pidä jättää kertomatta siksi, ettei kaikkea ole vielä varmistettu. Havainto välitetään sovitulle vastuuhenkilölle. Samalla kerrotaan, mistä tieto on saatu ja mikä siinä on epävarmaa. Välittömässä vaaratilanteessa toimitaan tilanteen edellyttämällä tavalla, eikä odoteta somesisällön selvittämistä.

Työpaikalla kannattaa sopia etukäteen, kenelle havainnot ilmoitetaan, mistä ajantasainen tieto tarkistetaan ja kuka vastaa asiakkaille tai julkisuuteen annettavista tiedoista.

Verkossa leviävä tieto voi vaikuttaa turvallisuuteen paikan päällä

Aihe kuuluu kyberturvallisuussarjaamme, mutta tarkemmin kyse on tiedon luotettavuudesta ja informaatioturvallisuudesta. Harhaanjohtava julkaisu ei itsessään tarkoita tietomurtoa tai muuta kyberhyökkäystä.

Verkossa leviävä tieto voi kuitenkin vaikuttaa siihen, minne ihmiset menevät, mitä he pelkäävät ja kenen ohjeisiin he luottavat. Digitaalisen ympäristön tapahtumilla voi siten olla seurauksia myös ravintolan ovella, tapahtuma-alueella tai työvuoron aikana.

Tarkistamisen tarkoitus ei ole opettaa epäilemään kaikkea. Se auttaa erottamaan, mitä tiedämme, mitä oletamme ja mitä pitää vielä selvittää.

Kaikkea ei tarvitse jakaa heti. Kun julkaisu herättää voimakkaan tunteen, anna tarkistamiselle hetki aikaa.

Lappi Security Oy tuottaa järjestyksenvalvonta-, vartiointi- ja tapahtumaturvallisuuspalveluita. Päätoiminta-alueemme on Lappi, mutta kattavan yhteistyöverkoston avulla palvelemme tarvittaessa myös muualla Suomessa, Inarista pääkaupunkiseudulle asti. Hyvä turvallisuussuunnittelu alkaa kohteen tarpeiden tunnistamisesta. Siksi voimme arvioida kanssasi sopivaa toteutusta jo ennen varsinaista tarjouspyyntöä.

Kirjoittajasta

Marika Sarajärvi toimii Lappi Security Oy operatiivisessa johdossa. Hän on suorittanut turvallisuusalan erikoisammattitutkinnon sekä liiketoiminnan ammattitutkinnon ja opiskelee turvallisuutta ja riskienhallintaa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hänen opintoihinsa kuuluu myös tieto- ja kyberturvallisuutta.

Marikaa kiinnostaa erityisesti fyysisen turvallisuuden ja kyberturvallisuuden yhdistäminen: miten ihmisten toiminta, työympäristö ja digitaaliset järjestelmät vaikuttavat toisiinsa ja yrityksen turvallisuuteen. Tätä yhteyttä hän haluaa ymmärtää syvemmin ja tuoda osaksi myös Lappi Securityn toiminnan kehittämistä.

Kirjoituksissaan Marika yhdistää käytännön turvallisuusalan kokemuksen, riskienhallinnan osaamisen ja yrittäjän näkökulman. Tavoitteena on tehdä turvallisuuden eri osa-alueista ymmärrettäviä ja auttaa tunnistamaan, mitä ne tarkoittavat omassa arjessa.

Marika Sarajärvi Lappi Security Oy:n työasussa