Hyvä järjestyksenvalvoja ei ole se, joka joutuu puuttumaan eniten

Turvallisuudesta käytännössä #02

Järjestyksenvalvojan työ yhdistetään helposti näkyviin häiriötilanteisiin: asiakkaan poistamiseen, tappelun rauhoittamiseen tai muuhun tilanteeseen, jossa tarvitaan nopeaa ja jämäkkää toimintaa. Todellisuudessa suuri osa ammattitaitoisesta järjestyksenvalvonnasta tapahtuu paljon aikaisemmin.

Parhaimmillaan järjestyksenvalvoja huomaa tilanteen kehittymisen jo silloin, kun muut eivät vielä näe siinä mitään erityistä. Hän seuraa ympäristöä, asiakkaiden käyttäytymistä ja tilan yleistä tunnelmaa. Hän tunnistaa muutoksia ja reagoi niihin oikeassa vaiheessa.

Jos työ tehdään hyvin, moni tilanne ei koskaan kehity sellaiseksi, että ulkopuolinen edes huomaisi järjestyksenvalvojan puuttuneen siihen.

Järjestyksenvalvonta on ennen kaikkea ennakointia

Kahden asiakkaan välillä voi syntyä jännitettä pitkään ennen varsinaista riitaa. Päihtymyksen lisääntyminen voi alkaa näkyä käytöksessä ennen kuin siitä syntyy häiriötä. Asiakasryhmän tunnelma voi muuttua vähitellen tavalla, jonka kokenut järjestyksenvalvoja tunnistaa. Tällaisissa tilanteissa oikea-aikainen puuttuminen voi olla hyvin pienimuotoista.

Joskus riittää läsnäolo. Joskus muutama sana. Joskus asiakkaan kanssa käyty rauhallinen keskustelu tai tilanteen ohjaaminen toiseen suuntaan. Tavoitteena ei ole odottaa, että tilanne muuttuu ongelmaksi, ja vasta sitten ratkaista sitä.

Hyvän järjestyksenvalvonnan tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan estää ongelman syntyminen kokonaan.

Turvallisuudesta säästäminen voi siirtää puuttumisen liian myöhäiseksi

Ravintoloissa ja tapahtumissa henkilöstökustannukset muodostavat merkittävän osan toiminnan kuluista. On ymmärrettävää, että resursointia tarkastellaan myös talouden näkökulmasta. Turvallisuudessa liian tiukka resursointi voi kuitenkin aiheuttaa tilanteen, jossa järjestyksenvalvonta muuttuu ennakoivasta toiminnasta reagoivaksi toiminnaksi.

Jos järjestyksenvalvontaresurssia lisätään vasta silloin, kun asiakasmäärä kasvaa tai häiriö on jo syntynyt, osa työn tärkeimmästä vaiheesta on voinut jäädä kokonaan tekemättä.

Esimerkiksi ravintolan muu henkilökunta voi tarvittaessa pystyä siirtymään järjestyksenvalvontatehtäviin, jos heillä on tehtävään tarvittavat valmiudet. Mutta jos henkilö on siihen asti työskennellyt esimerkiksi tiskin takana, hän ei ole samalla tavalla pystynyt seuraamaan asiakastilan tapahtumia ja tilanteiden kehittymistä. Kun apua tarvitaan vasta valmiiksi eskaloituneeseen tilanteeseen, työ on jo huomattavasti vaikeampaa.

Pahimmillaan samalla kasvavat henkilövahinkojen, omaisuusvahinkojen ja muiden vakavampien seurausten riskit.

Järjestyksenvalvoja ei voi havainnoida tilaa, jossa hän ei ole

Järjestyksenvalvojille voi eri kohteissa kuulua myös muita käytännön tehtäviä. Se ei automaattisesti ole ongelma. Turvallisuuden näkökulmasta ratkaisevaa on kuitenkin se, vievätkö muut tehtävät järjestyksenvalvojan pois siitä ympäristöstä, jossa hänen läsnäoloaan ja havainnointiaan tarvitaan.

Jos järjestyksenvalvoja on muualla tekemässä esimerkiksi kiinteistöön liittyviä tehtäviä, hän ei samalla pysty seuraamaan asiakastilan tapahtumia. Ja juuri havainnointi on ennakoivan turvallisuustyön perusta. Siksi turvallisuusresursoinnissa kannattaa kysyä muutakin kuin sitä, onko työvuorossa järjestyksenvalvoja.

Oleellisempi kysymys voisi olla: Onko oikea määrä turvallisuushenkilöstöä oikeassa paikassa oikeaan aikaan?

Kortti ei yksin kerro ammattitaidosta

Järjestyksenvalvojan työssä koulutus ja asianmukaiset luvat muodostavat perustan, mutta ne eivät yksin kerro henkilön käytännön osaamisesta. Ammattitaitoon kuuluu paljon muutakin. Hyvä järjestyksenvalvoja tarvitsee muun muassa tilannetajua, vuorovaikutustaitoja, kykyä tehdä nopeita arvioita, jämäkkyyttä ja paineensietokykyä. Lisäksi tehtävässä tarvitaan toimintakykyä myös silloin, jos ennakoinnista huolimatta tilanne muuttuu haastavaksi.

Turvallisuuspalvelua hankittaessa ei siis kannata tarkastella ainoastaan sitä, kuinka edullisesti paikalle saadaan tarvittava määrä henkilöitä. Turvallisuuspalvelussa ei osteta vain henkilöä työvuoroon. Ostetaan kykyä havainnoida, ennakoida, kohdata ihmisiä ja tarvittaessa toimia.

“Ei meillä ole koskaan tapahtunut mitään”

Yksi turvallisuusajattelun haastavimmista lähtökohdista on ajatus siitä, että nykyinen toimintamalli on riittävä, koska mitään vakavaa ei ole aikaisemmin tapahtunut. Se on inhimillinen ajatus. Mutta tapahtumattomuus ei yksin kerro siitä, että riskiä ei olisi.

Joskus se kertoo siitä, että turvallisuusjärjestelyt ovat toimineet. Joskus siitä, että riski ei ole vielä toteutunut. Turvallisuutta ei siksi kannata arvioida ainoastaan menneiden häiriöiden perusteella.

Kannattaa katsoa myös eteenpäin: asiakasmääriä, toimintaympäristöä, tapahtuman luonnetta, anniskelua, henkilöstön kuormitusta ja muita tekijöitä, jotka voivat muuttaa riskitasoa.

Paras puuttuminen voi olla se, jota kukaan ei huomannut

Järjestyksenvalvojan ammattitaitoa ei pitäisi mitata sillä, kuinka monta asiakasta hän on joutunut poistamaan tai kuinka moneen fyysiseen tilanteeseen hän on osallistunut. Usein kaikkein onnistunein työvuoro on juuri sellainen, jossa mitään näkyvää ei tapahtunut.

Asiakkaat saivat viettää iltansa rauhassa. Henkilökunta pystyi keskittymään omaan työhönsä. Mahdolliset häiriöt tunnistettiin ajoissa ja hoidettiin ennen niiden eskaloitumista. Silloin turvallisuustyö on tehnyt tehtävänsä.

Hyvä järjestyksenvalvoja ei ole se, joka joutuu puuttumaan tilanteisiin eniten. Ammattitaito näkyy usein siinä, kuinka moni tilanne ei koskaan pääse siihen pisteeseen asti.

Lappi Security Oy tuottaa järjestyksenvalvonta-, vartiointi- ja tapahtumaturvallisuuspalveluita Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Turvallisuustarvetta voidaan arvioida yhdessä jo ennen varsinaista tarjouspyyntöä – hyvä turvallisuussuunnittelu alkaa siitä, että tunnistetaan kohteen todellinen tarve.