Työntekijän pitää voida luottaa myös työnantajaan
Turvallisuusalalla luottamus kuuluu työn perustaan. Asiakas luottaa siihen, että sovitut tehtävät hoidetaan, ja työkaveriin pitää voida tukeutua myös haastavassa tilanteessa. Saman luottamuksen pitäisi ulottua työntekijän ja työnantajan välille.
Työntekijän pitää voida luottaa siihen, että apua saa tarvittaessa, huoli otetaan vakavasti ja sovituista asioista pidetään kiinni. Tämä korostuu silloin, kun kaikki ei suju suunnitellusti.
Miten työntekijä kohdataan, kun hän kertoo kuormituksesta, pyytää tukea tai nostaa epäkohdan esiin? Näissä hetkissä luottamus joko vahvistuu tai alkaa murentua.
Avun pyytäminen kuuluu ammattitaitoon
Turvallisuustyössä voi tulla vastaan tilanne, jossa työntekijä tarvitsee toisen näkökulman, lisää henkilöstöä tai tukea päätöksentekoon. Myös kokenut ammattilainen tarvitsee joskus apua.
Työntekijän ei pitäisi joutua miettimään, tulkitaanko avun pyytäminen osaamattomuudeksi tai haluttomuudeksi hoitaa tehtäväänsä. Omien rajojen tunnistaminen ja tuen pyytäminen ajoissa ovat osa vastuullista työskentelyä.
Työnantajan tehtävänä on kuunnella ja selvittää, mitä tilanteessa tarvitaan. Kaikkea ei välttämättä pystytä ratkaisemaan heti. Silloinkin työntekijälle on tärkeää tietää, miten asiassa edetään ja millaista tukea on saatavilla.
Epäkohdista kertomisen pitää johtaa asian käsittelyyn
Työntekijä tuntee työnsä arjen. Hän voi huomata toimimattoman käytännön, puutteen työolosuhteissa tai yhteistyöhön liittyvän ongelman, joka ei muuten tulisi työnantajan tietoon.
Asian esiin nostaminen voi silti tuntua vaikealta. Työntekijä saattaa pelätä hankalan ihmisen leimaa tai sitä, että palaute vaikuttaa tuleviin työmahdollisuuksiin.
Työnantajan suhtautuminen vaikuttaa siihen, uskalletaanko asioista kertoa jatkossa. Jos huoli sivuutetaan tai keskustelu kääntyy heti palautteen antajan puolustautumiseksi, tärkeää tietoa voi jäädä saamatta.
Havainto pitää selvittää, vaikka kaikkien näkemykset eivät olisi samanlaisia. Työntekijälle on myös hyvä kertoa, mitä asian käsittelyssä tapahtuu. Pelkkä kuunteleminen ei pitkään riitä, jos samat ongelmat jatkuvat eikä niihin palata.
Jaksamisesta pitää voida puhua ennen kuin voimat loppuvat
Yötyö, pitkät työvuorot ja haastavat kohtaamiset voivat kuormittaa. Kuormitus ei aina näy ulospäin, ja siitä kertominen voi vaatia työntekijältä paljon.
Keskustelulle pitäisi olla tilaa jo ennen kuin työntekijä on aivan loppu. Huolta ei pidä vähätellä sillä perusteella, että joku toinen jaksaa samanlaisen työmäärän tai että kiire kuuluu alaan.
Tilannetta kannattaa tarkastella yhdessä: miten työvuorot ja tehtävät kuormittavat, jääkö palautumiselle tilaa ja mitä työn järjestelyissä voidaan muuttaa?
Työntekijän oma vastuu jaksamisestaan on tärkeä, mutta myös työn tekemisen olosuhteita pitää arvioida. Kehotus levätä vapaa-ajalla ei yksin auta, jos työssä kuormittavat asiat jäävät ennalleen.
Reilu kohtelu korostuu vaikeissa tilanteissa
Luottamus ei tarkoita sitä, että kaikesta ollaan samaa mieltä. Työnantajan pitää voida antaa palautetta, puuttua virheisiin ja tehdä myös vaikeita päätöksiä.
Työntekijän pitää puolestaan voida luottaa siihen, että asia selvitetään asiallisesti ja että myös hänen näkemyksensä kuullaan. Palautteessa on tärkeää käsitellä tapahtunutta toimintaa ja sitä, mitä jatkossa odotetaan.
Samalla on syytä tarkastella työnantajan omaa toimintaa. Oliko työntekijällä realistiset edellytykset onnistua? Saiko hän tarvitsemansa tuen? Oliko työn järjestelyissä korjattavaa?
Reiluus näkyy siinä, että näitä kysymyksiä uskalletaan esittää myös silloin, kun vastaus ei ole työnantajalle helppo.
Luottamus vahvistuu arjen teoissa
Työntekijöiden arvostaminen näkyy siinä, miten heitä kohdellaan: yhteydenottoihin vastataan, sovitusta pidetään kiinni ja kesken jääneisiin asioihin palataan. Jokainen tällainen tilanne rakentaa käsitystä siitä, voiko työnantajaan luottaa. Samalla työntekijän on helpompi kertoa havainnoistaan ja pyytää apua ajoissa.
Tällä on merkitystä myös asiakkaalle. Turvallisuuspalvelua tuottava työntekijä tarvitsee oman työnsä taakse toimivan organisaation ja tuen, johon voi turvautua.
Työntekijältä odotetaan vastuullisuutta ja luotettavuutta. Hänen pitää voida odottaa niitä myös työnantajaltaan.
Lappi Security Oy tuottaa järjestyksenvalvonta-, vartiointi- ja tapahtumaturvallisuuspalveluita Lapissa. Turvallisuustarvetta voidaan arvioida yhdessä jo ennen varsinaista tarjouspyyntöä – hyvä turvallisuussuunnittelu alkaa siitä, että tunnistetaan kohteen todellinen tarve.
Kirjoittajasta
Marika Sarajärvi toimii Lappi Security Oy operatiivisessa johdossa. Hän on suorittanut turvallisuusalan erikoisammattitutkinnon sekä liiketoiminnan ammattitutkinnon ja opiskelee turvallisuutta ja riskienhallintaa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hänen opintoihinsa kuuluu myös tieto- ja kyberturvallisuutta.
Marikaa kiinnostaa erityisesti fyysisen turvallisuuden ja kyberturvallisuuden yhdistäminen: miten ihmisten toiminta, työympäristö ja digitaaliset järjestelmät vaikuttavat toisiinsa ja yrityksen turvallisuuteen. Tätä yhteyttä hän haluaa ymmärtää syvemmin ja tuoda osaksi myös Lappi Securityn toiminnan kehittämistä.
Kirjoituksissaan Marika yhdistää käytännön turvallisuusalan kokemuksen, riskienhallinnan osaamisen ja yrittäjän näkökulman. Tavoitteena on tehdä turvallisuuden eri osa-alueista ymmärrettäviä ja auttaa tunnistamaan, mitä ne tarkoittavat omassa arjessa.
